Edellytykset

 

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä oleva työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan ajaksi on palkattava sijainen, joka on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 90 kalenteripäivää vapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Edellä sanottua ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, tai alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi.

 

Vuorotteluvapaasta on tehtävä työnantajan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus. Vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Lisäksi työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen.

 

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää vähintään 20 vuoden työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

 

Vuorotteluvapaan kesto voi olla vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei ole mahdollista jaksottaa, vaan vapaa on aina pidettävä yhdessä jaksossa. Vuorotteluvapaata on kuitenkin mahdollista em. kestoa koskevien rajojen puitteissa pidentää. Pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

 

Vuorotteluvapaan käytölle on säädetty yläikäraja. Yläikäraja on työntekijän eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja koskee vain vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneitä.

 

Hakeminen ja maksaminen

 

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon sen jälkeen, kun vuorotteluvapaan työvoimapoliittisten edellytysten täyttyminen on tutkittu. Vuorotteluvapaalle jäävän henkilön kannattaa huolehtia siitä, että TE-toimistolla on tarvittavat tiedot lausunnon antamiseksi.

 

Vuorotteluvapaalle jäävän henkilön tulee toimittaa työttömyyskassalle vuorottelukorvaushakemus liitteineen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan työnantajan laatima palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta sekä kopio vuorottelusopimuksesta. Palkkatodistuspohjan ja vuorottelukorvaushakemuksen löydät täältä. Voit lähettää hakemuksen kassaan joko postitse tai sähköisesti liitetiedostona eAsiointi-palvelun kautta.
Kassa maksaa vuorottelukorvausta viideltä päivältä viikossa kahden kalenteriviikon jaksoissa takautuvasti.


Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa ei lapsikorotuksia eikä korotettuja ansio-osia oteta huomioon. Korvaus on veronalaista tuloa.
 
Saat suuntaa-antavan arvion vuorottelukorvauksesi määrästä täältä.

 

Muuta huomioitavaa

 

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta siltä ajalta, jona vuorottelija:

  • saa työnantajaltaan palkkaa tai vuosilomapalkkaa taikka muita korvauksia tai vastikkeita, joita vastaan vuorottelija saa vastaavaa vapaa-aikaa
    (palkkana ei pidetä työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi, eikä niitä luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana).
  • suorittaa varusmies- tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta taikka siviilipalvelusta
  • suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.
  • on yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muulla kuin omalla työnantajallaan.
  • harjoittaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua päätoimista yritystoimintaa tai
  • saa työttömyysturvalaissa tarkoitettua 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 2 momentin 1-3, 5 tai 6 kohdissa tarkoitettua etuutta (mm. sairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha ja kuntoutusraha).

Enintään kahden viikon pituisesta muulle kuin omalle työnantajalle tehdystä työstä saatu palkka sekä sivutoimisesta yritystoiminnasta saatu tulo huomioidaan vuorottelukorvauksen määrässä soviteltuna. Toisin kuin ansiopäivärahassa, vuorottelukorvauksessa ei ole 300/279 euron suojaosaa työtuloille.

 

Vuorottelijan on viipymättä ilmoitettava työttömyyskassalle työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Liikaa tai aiheetta maksettu korvaus peritään takaisin.