Mikä, kenelle ja millä ehdoin?

Mikä on ansiopäiväraha?

Ansiopäiväraha on työttömyyskassan suorittama lakisääteinen veronalainen etuus, jota maksetaan kassan jäsenille työttömyyden tai lomautuksen perusteella.

Ansiopäivärahan saamiseksi kassan jäsenen tulee täyttää palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehto. Kela maksaa työttömyysetuutta kassaan kuulumattomille sekä niille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kelan maksama työttömyysetuus on kaikille samansuuruinen, kun taas ansiopäiväraha määräytyy etuuden saajan työttömyyttä edeltävien vähintään kuuden kuukauden ajalta ansaittujen tulojen perusteella.

Kenelle päivärahaa maksetaan?

  • työttömille
  • lomautetuille
  • osa-aikatyötä tekeville
  • työnhakijoille, joilla on yritystoimintaa
  • työnhakijoille, jotka opiskelevat
  • työkyvyttömille, joilla Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.

Millä ehdoin päivärahaa maksetaan?

Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan, jos olet

  • iältäsi 17-64 -vuotias (lomautettuna voit saada 67 -vuotiaaksi asti) ja
  • ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ja
  • täyttänyt työvoimapoliittiset edellytykset päivärahan saamiselle ja täyttänyt palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehdon.

Ilmoittautuminen työnhakijaksi TE-toimistoon

Ilmoittaudu TE-toimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahaa ei voida maksaa ajalta, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa TE-toimistossa.

Ilmoita samalla, jos työttömyyden aikana jatkat opiskelua tai sinulla on yritystoimintaa. TE-toimisto tutkii, onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen opiskelu/yritystoiminta. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle kassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon sen jälkeen, kun työvoimapoliittiset edellytykset ansiopäivärahan saamiselle on tutkittu.

Jäsenyys- ja työssäoloehto täyttyy, jos olet

  • ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa (6 kuukautta) ja
  • jäsenenä ollessasi ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana (tarkastelujakso).

Työssäoloehdon täyttävää työtä on

  • Suomessa, lähetettynä työntekijänä tai EU/ETA-maissa tai Sveitsissä tehty
  • työ- tai virkasuhteessa tehty työ,
  • jota on tehty vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja
  • jossa palkka on ollut vakuutuksenalaista (maksettu ennakonpidätys sekä työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut) ja työehtosopimuksen mukainen tai ellei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka on ollut vähintään 1236 euroa kuukaudessa (vuonna 2020).

Katso myös: Voit menettää työssäoloehdon, jos olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta.

Työssäoloehdon voi koostua useista työjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää enintään 7 vuodella, jos sinulla on ollut hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi sairaus, kuntoutus, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai apurahakaus.

Poikkeuksia työssäoloehdon kertymiseen:

  • Opetusalalla työssäoloehtoa voi kerryttää työ, jota on tehty vähintään 8 tuntia kalenteriviikossa.
  • Työssäoloehtoon luetaan 60 vuotta täyttäneellä tietyin edellytyksin kalenteriviikot, jolloin henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa työllistämisvelvoitteen perusteella. Lisätietoa työllistämisvelvoitteesta saat TE-toimistosta.
  • Palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehtoon vain 75 %, eli 26 viikon työssäoloehto täyttyy, kun olet ollut palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Jos palkkatukityö on järjestetty työllistämisvelvoitteen perusteella, kertyy työssäoloehtosi normaalisti 100 %:n mukaan.
  • Työssäoloehtoon ei lueta osasairauspäiväraha-aikaa tai aikaa, jolloin on maksettu alennettua sairausajan palkkaa.
  • Työssäoloehdon pituus on 26 viikon sijaan 52 viikkoa, jos työskentelet yrityksessä, jossa perheenjäsenesi toimii yrittäjänä mutta jossa sinulla ei ole lainkaan omistusosuutta tai määräämisvaltaa.