Mitä rajoituksia on maksamiselle?

Viikon pituinen omavastuu

Kun ensimmäisen kerran saat ansiopäivärahaa, päivärahan maksaminen aloitetaan vasta viiden arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika voi kulua aikaisintaan, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.


Katso myös uutinen 9.4.2020: Omavastuuajalta voidaan poikkeuksellisesti maksaa päivärahaa 16.3.2020 – 6.7.2020.


Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika ei kulu ajalta, jolloin sinulle ei makseta päivärahaa esim. TE-toimiston asettaman karenssin tai työsuhteen päättymiseen liittyvän taloudellisen etuuden takia.

Omavastuuaika kuluu hitaammin, jos olet osa-aikatyössä, sillä omavastuuaikaan voidaan lukea vain ne ajat, jolloin olet ollut työtön.

Omavastuuaika otetaan uudelleen, kun työttömyyden alkamisen jälkeen täytät jälleen työssäoloehdon ja ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan oteta silloin, jos täytät työssäoloehdon uudelleen vuoden sisällä siitä, kun edellinen työssäoloehto on sinulla täyttynyt (uuden päivärahakauden 1. maksettava päivä tulee olla vuoden sisällä edellisestä 1. maksettavasta päivästä).

Sinulle voidaan maksaa ansiopäivärahaa omavastuun ajalta karenssi- tai omavastuuajasta huolimatta, jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun.

Esimerkki omavastuun laskemisesta osa-aikatyön ajalta: Työskentelet osa-aikaisesti 4 tuntia päivässä (20 tuntia viikossa) sellaisessa työssä, jossa täysi työaika on 8 tuntia / päivässä (40 tuntia viikossa). Omavastuu täyttyy, kun työtöntä aikaa on kulunut yhteensä 40 tuntia, eli omavastuuaika kuluu kahden kalenteriviikon aikana (2 x 20 tuntia = 40 tuntia).

Työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus

Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Työsuhteen päättymiseen liittyvä, työnantajalta saatu taloudellinen etuus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle tällainen taloudellinen etuus jaksotetaan.

Taloudellinen etuus voi olla esimerkiksi ns. kultainen kädenpuristus, tukipaketti, eroraha, kertakorvaus tai muu vastaava. Taloudellisena etuutena voi tulla kysymykseen myös palkankorotus, lisä, palkkio, bonus tai muu vastaava erä, jos se liittyy työsuhteen päättymiseen eikä sen katsota olevan korvausta tehdystä työstä. Taloudellinen etuus voi olla myös työntekijälle luovutettu esine tai omaisuus.

Jaksotuksen pituus lasketaan jakamalla taloudellinen etuus päiväpalkalla. Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteesi keskimääräinen kuukausipalkka luvulla 21,5. Esimerkiksi jos kuukausipalkkasi on pysynyt samana viimeisen kuuden kuukauden aikana ja saat työsuhteesi päättyessä ylimääräisen kolmen kuukauden palkkaa vastaavan erorahan, sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana johtuen taloudellisen etuuden jaksotuksesta. Jos työsuhteen päättyminen aiheuttaa myös 90 päivän karenssin, kuluvat karenssi ja taloudellisen etuuden jaksotus rinnakkain.

Taloudellisena etuutena ei jaksoteta työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta. Jos työnantaja maksaa työntekijälle rahaa, jolla työntekijä voi itse hankkia koulutusta, kyse on jaksotettavasta etuudesta. Työsopimuksen osapuolet voivat sopia työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta ja siihen mahdollisesti liittyvästä korvauksesta. Pääsääntöisesti kilpailukieltosopimuksen perusteella maksettava korvaus ei ole jaksotettavaa etuutta.

Ratkaisevaa taloudellisen etuuden jaksotusta harkittaessa ei ole etuuden nimike vaan sen todellinen luonne. Jos etuus liittyy työsuhteen päättymiseen (ts. sitä ei olisi maksettu, jos työsuhde olisi jatkunut) eikä se ole korvausta tehdystä työstä, se yleensä jaksotetaan. Taloudellisen etuuden jaksottaminen siirtää päivärahan maksamisen alkamista eteenpäin.

Taloudellisen etuuden jaksotusaikana työnhaku kannattaa pitää voimassa TE-toimistossa ilman pidempiä katkoksia, sillä voit menettää päivärahaoikeuden, jos olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta.

Irtisanomisajan palkka tai sitä vastaava korvaus

Oikeus irtisanomisajan palkkaan estää ansiopäivärahan saamisen. Irtisanomisajan palkkaa on se palkka, jonka työnantaja on lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella velvollinen suorittamaan työntekijälle silloin, kun työsopimus irtisanotaan. Jos luovut sinulle kuuluvasta irtisanomisajan palkasta, ei sinulla pääsääntöisesti ole oikeutta ansiopäivärahaan em. irtisanomisajalta.

Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö

Sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Työ katsotaan kokoaikaiseksi, jos työaika on yli 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta (esimerkiksi jos enimmäistyöaika on 40 tuntia viikossa, niin kokoaikatyötä on yli 32 viikkotunnin mukainen työ).

TE-toimiston asettamat karenssit

Voit menettää ansiopäivärahaoikeuden määräaikaisesti tai toistaiseksi, jos TE-toimisto on asettanut sinulle ns. karenssin (korvaukseton määräaika). Karenssin pituus vaihtelee 15 päivästä 90 päivään sen perusteesta riippuen. Yleisin syy karenssille on työstä eroaminen ilman pätevää syytä, jolloin karenssin pituus on 90 päivää. Ansiopäivärahaa ei voida myöskään maksaa ajalta, jolloin työnhakusi ei ole ollut voimassa TE-toimistossa tai jos ilmoitat TE-toimistolle, ettet hae työttömyyden aikana kokoaikatyötä.

Jos olet saanut useamman karenssin tietyn ajanjakson aikana, TE-toimisto voi asettaa sinulle työssäolovelvoitteen, mikä tarkoittaa ansiopäivärahaoikeuden menettämistä toistaiseksi. Ansiopäivärahaoikeus palautuu vasta, kun olet ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa esim. työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistymistä edistävissä palveluissa.

Lisää tietoa karensseista ja työssäolovelvoitteesta TE-toimiston sivuilta.

Työssäoloehdon menettäminen

Voit menettää kerryttämäsi työssäoloehdon, jos olet

  • ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai
  • jos olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta samalla kun olet ollut Lakimiesten työttömyyskassan jäsen.

Sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon kokonaan uudelleen yli kuuden kuukauden poissaolosi tai yli 18 kuukauden yritystoimintasi jälkeen.

Sinun katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos olet

Hyväksyttäväksi syyksi poissaololle katsotaan sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoiminen opiskelu, apurahakausi, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito sekä näihin verrattava syy. Hyväksyttävä syy ei ole esim. yli 3-vuotiaan lapsen hoito, puolison ulkomaantyö tai lomailu.

Työmarkkinoilla olon esteet

Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta silloin, jos olet

  • ase- tai siviilipalveluksessa
  • suoritat vankeusrangaistusta
  • olet sairaalahoidossa tai muussa vastaavassa laitoshoidossa
  • olet estynyt olemasta työmarkkinoilla muun näihin rinnastettavan syyn takia.

Ilmoita em. tilanteet aina ansiopäivärahahakemuksesi yhteydessä.

Estävät sosiaalietuudet

Tietyt lakisääteiset sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan maksamisen siltä ajalta, kun saat etuutta. Katso lista estävistä etuuksista täältä. Ilmoita hakemuksessa, jos saat tai olet hakenut sosiaalietuutta.  

Ikärajoitukset

Ansiopäivärahaan on oikeus 17-64 -vuotiaalla työttömällä tai lomautustilanteessa sitä voidaan maksaa 67 -vuotiaaksi asti.